Luonnonkosmetiikka..

Luonnonkosmetiikalla tarkoitetaan kosmetiikan tuotteita, joiden valmistuksessa on kiinnitetty erityistä huomiota sen ainesosien luonnolliseen alkuperään ja miten tuotteet vaikuttavat ihmiseen sekä ympäristöön. Ihmisen valmistamien synteettisen ainesosien sijaan luonnonkosmetiikassa käytetään luonnosta peräisin olevia raaka-aineita. 

Luonnonkosmetiikkaa ei ole määritelty kosmetiikkalaissa, eikä sille ole olemassa vielä virallisia kriteerejä. Kuluttajien ja kosmetiikan parissa työskentelevien on hyvin vaikea erottaa aitoa luonnonkosmetiikkaa tavallisesta kosmetiikasta. Luonnonkosmetiikka herättää mielikuvia puhtaudesta ja aitoudesta sekä turvallisuudesta. Valmistajat  voivat käyttävät näitä mielikuvia markkinoinnissa hyväkseen, koska yhteisen lainsäädännön puuttuessa se on mahdollista. 

Onneksi  luonnonkosmetiikan, kuten kaiken muunkin kosmetiikan on täytettävä kosmetiikkalaissa määritellyt kosmetiikkadirektiivit.

Kuitenkin Saksalainen kosmetiikkateollisuus on määritellyt suositukset luonnonkosmetiikalle. 

BDIH (Bundesverband Deutscher Industrie- und Handelsunternehmen)

BDIH teki 1996 yhdessä saksalaisten, johtavien luonnonkosmetiikan valmistajien kanssa ohjeistuksen luonnonkosmetiikasta, jonka tarkoituksena on palvella kuluttajia. Tuotteissa, jotka BDIH hyväksyy, voidaan käyttää BDIH:n merkintää ”kontrolloitua luonnonkosmetiikaa” (kontrollierte naturkosmetik). 

Alla lista BDIH suosituksista:                                                           

http://www.luonnonkosmetiikka.fi/sertifioinnit/sertifiointitahot/

Kosmetiikan raaka-aineiden keruun ja tuotannon aikana luontoa tulee häiritä mahdollisimman vähän. Erityistä huomiota kiinnitetään uhanalaisten lajien suojeluun. Geenien muuntelu tuotantoprosessin aikana on kielletty. Kosmetiikan valmistuksessa raaka-aineita muokataan kemiallisesti niin vähän kuin mahdollista. Uusiutuvia ja kierrätettäviä materiaaleja suositaan, jotta tuotteen valmistus, käyttö ja hävitys vaikuttaisivat luonnon ekosysteemiin mahdollisimman vähän. Käyttöturvallisuuden takaamiseksi, käytetään sellaisia luonnonraaka-aineita, jotka ovat hyvin tunnettuja, kauan käytettyjä ja tutkittuja.

Teknisten valmistusmenetelmien käyttö sallitaan mutta sitä rajoitetaan. Teknisiä valmistusmenetelmiä ei voida täysin kieltää, jos halutaan taata sellaisten raaka-aineiden puhtaus ja toimivuus, jotka eivät luonnollisessa muodossaan toimi riittävän hyvin kosmetiikassa. Kosmetiikan valmistuksessa käytetäänympäristöystävällisiä tuotantomenetelmiä, uusiutuvia ja kierrätettäviä materiaaleja sekä mahdollisimman vähän pakkausmateriaaleja.

1. Kasviraaka-aineet

Kasviraaka-aineina käytetään luonnollisesti ja valvotusti viljeltyjä kasveja aina, kun se on mahdollista tai luonnonvaraisesti kasvaneita kasveja valvotulta alueelta (BDIH a).

2. Eläinten suojelu 

Raaka-aineita tai valmiita tuotteita ei saa testata eläinkokeilla. Raaka-aineita, jotka on otettu elävän tai kuolleen eläimen elimistöstä, niin että eläin vahingoittuu, ei saa käyttää. Eläinkokeita ei sallita tuotannossa eikä tuotekehittelyssä. Ainesosia, jotka eivät ole olleet markkinoilla ennen 1.1.1998, voidaan käyttää ainoastaan, jos niitä ei ole testattu eläimillä. Ainesosat, jotka ovat jo markkinoilla ja joita on testattu eläimillä 1.1.1998 jälkeen, on poistettava tai jätettävä pois tuotteista, vaikka eläinkokeet olisi tehty ulkopuolisessa yrityksessä, sopimuksen mukaan, ostajan tai kenen tahansa häneen juridisesti tai sopimuksellisesti yhteydessä olevan henkilön luvalla. (BDIH a.)

3. Mineraaliperäiset raaka-aineet

Mineraaleista peräisin olevien epäorgaanisten suolojen ja raaka-aineiden käyttö on yleisesti sallittu, mutta seuraavalla sivulla kohdassa 5 luetellut raaka-aineet ovat kiellettyjä(BDIH a).

4. Rajoituksin sallittuja raaka-aineita

Luonnonkosmetiikan valmistuksessa voidaan käyttää emulgaattoreita ja pinta-aktiivisia aineita, jotka on valmistettu hydrolyysillä, hydrogenoimalla/hydrauksella, esterifikaatiolla, transesterifikaatiolla, muutoin pilkkomalla (cracking) tai kondensaatiolla seuraavista luonnollisista lähtöaineista tai raaka-aineista, joiden käyttö on sallittua

5. Kielletyt raaka-aineet

Kiellettyjä raaka-aineita luonnonkosmetiikassa ovat orgaaniset synteettiset väriaineet, synteettiset hajusteet, etoksyloidut raaka-aineet, silikonit, paraffiini ja muut petrokemian tuotteet. Sallitut aromaattiset yhdisteet on pääosin määritelty ISO 9235 standardissa (ISO 9235:1997 Aromatic natural raw materials - Vocabulary). 

6. Säilöntäaineet

Luonnonkosmetiikkatuotteiden mikrobiologisen turvallisuuden takaamiseksi seuraavien luonnon kasveista saatavien säilöntäaineiden käyttö on sallittua antimikrobisten luonnosta löytyvien aineiden ohella: benzoehappo sekä sen suolat ja esterit, salisyylihappo ja sen suolat, sorbiinihappo ja sen suolat sekä bentsyylialkoholi. Mikäli edellä mainittuja raakaaineita käytetään säilöntäaineena, täytyy tuotteessa olla erillinen maininta siitä.

Esimerkiksi ”Tuotteessa on säilöntäaineena käytetty salisyylihappoa”. 

7. Tuotteita ei saa säteilyttää radioaktiivisesti

Raaka-aineita tai valmiita tuotteita ei saa desinfioida radioaktiivisella säteilyllä (BDIH a).

8. Sertifiotu luonnonkosmetiikka

BDIH:n puolueeton elin tarkastaa, että tuotteet täyttävät yllä mainitut vaatimukset. Vaatimusten täyttyessä organisaatio antaa tunnuksensa tuotteille.

On myös muita organisaatioita joilta saa luonnonkosmetiikaksi luettuja sertifikaatteja. 

Alla lista näistä:                                                                                                 

http://fi.wikipedia.org/wiki/Luonnonkosmetiikka

Ecocert

  

Ecocert on Ranskassa vuonna 1992 perustettu organisaatio, joka on aloittanut kosmetiikan sertifioinnin vuonna 2002. Ecocert-logon saaminen ei ole yhtä tiukkaa kuin BDIH-logon: Valmistaja voi saada logon, vaikka sen tuotteista vain yksi tai muutama läpäisisi sertifikaatin vaatimukset. Ecocert-merkintä on kansainvälisesti saatavilla. Järjestö ei ole voittoa tavoittelematon.

Cosmebio

Ranskalaisen Cosmebion merkinnät ovat sininen Charte Cosmebio-Cosmetique ECO tai vihreä Charte Cosmebio-Cosmetique BIO -merkintä, jotka pohjautuvat Ecocertin vaatimuksiin. BIO-merkin vaatimuksia ovat: vähintään 95 % tuotteen raaka-aineista on peräisin luonnosta ja vähintään 95 % kasviraaka-aineista on luomuviljeltyjä, ja tuotteen kaikista raaka-aineista vähintään 10 % on luomuviljeltyjä. ECO-merkin vaatimuksia ovat: vähintään 95 % tuotteen raaka-aineista on peräisin luonnosta ja vähintään 50 % kasviraaka-aineista on luomuviljeltyjä, ja tuotteen kaikista raaka-aineista vähintään 5 % on luomuviljeltyjä. Sekä BIO- että ECO-merkityn tuotteen raaka-aineista korkeintaan 5 % saa olla synteettisiä.

Soil Association

Soil Association on brittiläinen luomumaatalousalan järjestö, joka sertifioi myös muita kuin kosmetiikkatuotteita, esimerkiksi tekstiilejä. Se myöntämä sertifikaatti on "Soil Association Organic Standard". Tuotetta voi kutsua luonnonmukaiseksi eli organic, jos 95 % ainesosista on luomutuotettuja. Vettä ei lasketa mukaan. Muuten tuotteeseen on merkitty, kuinka monta prosenttia se sisältää luomutuotettuja raaka-aineita. Joidenkin tuotteiden kohdalla prosenttiosuus ei voi olla kovin suuri, sillä esimerkiksi pesevät aineet elitensidit voivat olla peräisin luonnosta mutta eivät luomutuotantoa.

Ecogarantie

Belgialainen, voittoa tavoittelematon Biogarantie-organisaatio aloitti toimintansa 1980-luvulla. Biogarantie-merkkiä myönnetään luonnonmukaisen maatalouden tuotteille, kuten elintarvikkeille, tekstiileille ja kukille. Organisaatio kehitti 2000-luvun alussa Ecogarantie-merkin kosmetiikalle ja puhdistusaineille. Kriteeristöön kuuluu muun muassa luomutuotanto, biohajoavuus ja myrkyttömyys vesieliöstölle. Merkin saamiseksi tutkimuksia suorittavat riippumattomat organisaatiot Certisys ja Integra.

AIAB

Italialainen AIAB (Associazione Italiana per l'Agricultura Biologica) on myös luomualan järjestö, joka aloitti kosmetiikan sertifioinnin vuonna 2005. AIAB-sääntöjen mukaan kasviraaka-aineiden täytyy olla luomutuotettuja, jos niitä on Italiassa saatavilla.

NaTrue

NaTrue on vuonna 2007 perustettu luonnonkosmetiikkayritysten yhteenliittymä (European Natural and Organic Cosmetics Interest Grouping E.E.I.G), jonka NaTrue-merkkiä voivat kaikki luonnonkosmetiikan valmistajat hakea. NaTrue-järjestö on voittoa tavoittelematon ja sen kriteeristö ovat julkisesti saatavilla.

NaTrue-merkki sisältää kolme, tähdillä merkittyä tasoa: Yksi tähti merkitsee luonnonkosmetiikkaa, kaksi tähteä luonnonkosmetiikkaa, joka sisältää luomulaatuisia aineita ja kolme tähteä luomukosmetiikkaa. Vettä ei lasketa mukaan raaka-aineiden kokonaismäärään.

Kosmetiikan tuotetietous..

Kosmetiikka- ja hygieniatuotteet ovat osa meidän jokapäiväistä  arkipäivää. Sen vuoksi ne herättävät paljon keskustelua. 

Mitä ainesosia kosmetiikka sisältää? Miten sitä  markkinoidaan? Onko tehty eläinkokeita?  Ovatko ne turvallisia?

Kosmetiikkalainsäädäntö edellyttää, että tuotteet ovat turvallisia normaalissa ja kohtuudella ennakoitavassa käytössä. Tuotteiden turvallisuus on kosmetiikkateollisuuden kulmakivi.

Alla olevassa tekstissä on TUKES:in  kosmetiikkaa koskevat lailla säädetyt merkinnät: http://www.tukes.fi/Tiedostot/Tuoteturva/Kuluttajavirasto/2.%20Kosmetiikkaa%20koskeva%20lains%C3%A4%C3%A4d%C3%A4nt%C3%B6.pdf

Suomen kosmetiikkalainsäädäntö perustuu EU:n kosmetiikkadirektiiviin (76/768/EEC) ja sen päivityksiin, jotka saatetaan direktiivin aikataulujen mukaisesti osaksi Suomen kosmetiikkalainsäädäntöä.

EU:n kosmetiikka-asetuksen lisäksi kosmetiikkaa koskevat muutkin säädökset. Kosmetiikan valvonnasta ja pakkausmerkintöjen sekä Suomessa säilytettävien tuotetietojen kielivaatimuksesta säädellään kansallisella lailla kosmeettisista valmisteista (492/2013). Kosmetiikkaa koskee myös soveltuvin osin aerosoleja ja alkoholeja koskeva lainsäädäntö. Kosmetiikan sisältämien ainesosien ympäristövaikutuksia säädellään puolestaan EU:n kemikaaliasetuksella REACH:lla (1907/2006/EY).

Pakkausmerkinnät

Kosmetiikka-asetuksessa on tuotteiden pakollisista pakkausmerkintöjä. Niiden avulla annetaan kuluttajille tietoa tuotteiden ominaisuuksista. Ne helpottavat valintojen tekemistä. 

Kosmetiikkatuotteissa pitää olla seuraavat merkinnät:

• ·         vastuuhenkilön nimi ja osoite

Pakkaukseen merkitään Euroopan talousalueella (ETA) toimivan valmistajan tai siellä kosmeettisen valmisteen markkinoille luovuttaneen muun elinkeinonharjoittajan nimi tai aputoiminimi ja

postiosoite.

Suomalainen valmistaja merkitsee siis pakkaukseen oman nimensä ja postiosoitteensa.

• ·         alkuperämaa (jos tuote valmistettu yhteisön ulkopuolella)

Jos tuote on valmistettu ETA-alueella eikä suomessa, merkitään kyseisen ETA-alueella toimivan valmistajan nimi ja osoite. Jos tuote on valmistettu ETA-alueen ulkopuolella, merkitään sen yrityksen nimi ja osoite, joka vastaa tuotteen luovuttamisesta ETA-markkinoille. ETA-alueen markkinoille luovuttajan lisäksi pakkaukseen voi merkitä Suomessa toimivan yrityksen nimen joka jakaa tuotetta maassa.

• ·         sisällön määrä

Suomessa yleisesti käytetyin paino- tai tilavuusyksiköin sen suuruisena kuin se on pakkaushetkellä, esim. ml tai g.

Nestemäisten valmisteiden sisällön määrän ilmoittamiseen suositellaan tilavuusyksikköjä

(esim. 150 ml), muille massan yksikköjä (esim. 50 g).

Sisällön määrää ei tarvitse merkitä

- ilmaisnäytteisiin,

- kertakäyttöpakkauksiin,

- pakkaukseen, jonka sisällön määrä on pienempi kuin 5 grammaa tai 5 millilitraa,

eikä

- kappaleittain myytävään kosmetiikkaan, joiden osalta sisällön painolla tai

tilavuudella ei ole ostajan valinnan kannalta merkitystä

• ·         säilyvyysaika, jos tuote säilyy enintään 30 kk

Jos kosmeettinen valmiste säilyy enintään 30 kuukautta, säilyvyysaika merkitään pakkaukseen suomeksi ja ruotsiksi esimerkiksi seuraavasti:

Parasta ennen

Bäst före

sekä välittömästi merkinnän yhteyteen säilyvyysajan päättymisen ajankohta tai viittaus siihen, mihin kohtaan pakkauksessa ajankohta on merkitty.

• ·         säilyvyys avaamisen jälkeen, jos tuote säilyy yli 30 kk

Jos kosmeettinen valmiste säilyy yli 30 kuukautta, on merkittävä säilyvyys avaamisen jälkeen esimerkiksi avattua purkkia esittävällä symbolilla. Symbolin sisälle tai sen välittömään läheisyyteen merkitään säilyvyys avaamisen jälkeen kuukausissa. Kuukausi lyhennettään kirjaimella M. Alla on esimerkki 12 kuukautta avaamisen jälkeen säilyvän tuotteen merkinnästä:

Säilyvyys avaamisen jälkeen tarkoittaa ajanjaksoa, jona valmistetta voi käyttää ilman ihmisen terveydelle aiheutuvaa vaaraa sen jälkeen, kun se on avattu.

• ·         käyttöohjeet ja varoitukset

Käyttöohjeet ja varoitukset on aina oltava suomeksi ja ruotsiksi. Rajoituksin sallittua ainetta, säilöntäainetta tai auringonsuoja-ainetta sisältävän kosmeettisen valmisteen pakkaukseen on tehtävä kyseisen aineen kohdalla kosmetiikka-asetuksen vaaditut varoitusmerkinnät.

Varoitusmerkinnät tehdään kosmetiikka-asetuksen  sanamuotoja käyttäen suomeksi ja ruotsiksi selvästi havaittavaan paikkaan. Lisäksi merkitään turvallisen käytön tarpeelliset ohjeet ja varoitukset. Turvallisen käytön kannalta tarpeellisten ohjeiden ja varoitusten on selkeästi erotuttava, pakkauksen markkinointiin tähtäävästä tekstistä. Niiden on oltava selkeitä ja ymmärrettäviä.

• ·         eränumero

Valmistuserätunnus voidaan merkitä vain ulkopakkaukseen, jos käyttöpakkaus on liian pieni.

• ·         tuotteen käyttötarkoitus

Valmisteen käyttötarkoitus merkitään suomeksi ja ruotsiksi, kun kyseessä ei ole tavanomainen

meikki tai kun käyttötarkoitus ei käy ilmi yleiseen kielen käyttöön vakiintuneesta

kauppatavan mukaisesta nimestä. Kulutustavaroista ja kuluttajapalveluista annettavista tiedoista

annetun asetuksen mukaan kulutustavarasta on aina kerrottava sen kauppatavan mukainen nimi. Kauppatavan mukainen nimi on lähes aina sama kuin käyttötarkoitus, esimerkiksi huulipuna tai hoitoaine, mutta se voi olla myös yleiseen kielenkäyttöön vakiintunut nimike, kuten shampoo

• ·         ainesosaluettelo

Pakkaukseen merkitään luettelo valmisteen ainesosista niiden lisäämishetken painon

mukaisessa suuruusjärjestyksessä (ensimmäiseksi aine, jota tuotteessa on eniten). Ainesosaluettelon edellä on oltava sana ”ainesosat”, ruotsiksi ”innehåll”, ”beståndsdelar”

tai ”ingredienser” tai näiden sijasta sana ”ingredients” tai näiden helposti

ymmärrettävä lyhenne.

Ainesosat ilmoitetaan kansainvälisillä kosmetiikan ainesosien INCI-nimillä.

Ainesosaluettelo voidaan ilmoittaa yksinomaan kosmeettisen valmisteen ulkopakkauksessa. Hajusteiden ja aromaattisten aineiden yhdistelmät sekä niiden raaka-aineet ilmoitetaan

sanalla ”parfum” tai ”aroma”.

Ainesosat, joiden pitoisuus on vähemmän kuin 1 %, voidaan luetella missä tahansa

järjestyksessä niiden ainesosien jälkeen, joiden pitoisuus on enemmän kuin yksi

prosentti.

Väriaineet voidaan luetella missä tahansa järjestyksessä muiden ainesosien jälkeen

kosmetiikka-asetuksen olevan nimen tai colour index –numeron mukaisesti.

Kuvassa jokaisen tuoksujen inci lista ja pakkausmerkinnät!